Reviderejuvvon nationálabušeahtta:
Jagi 2025 reviderejuvvon nationálabušeahta váldologut
Preassadieđáhus | Nr: 23/2025 | Almmustahtton: 15.05.2025 | Ruhtadandepartemeanta
Ruhtadandepartemeanta almmuha muhtun váldologuid ovdalgo reviderejuvvon nationálabušeahtta almmuhuvvo diibmu 10.45, vai buohkat besset árvvoštallat dieđuid, mat sáhttet leat sensitiiva gálvomárkana ektui. Dárkilet meroštusat almmuhuvvojit bušeahtas.
Máilmmiekonomiija dilli lea rievdan sakka čavčča rájes, duollomáksomearit leat lassánan ja USA ja eará riikkaid gaskkas leat garra gávpepolitihkalaš riiddut. Maŋemus mánuid lea olusiin min gávpebealálaččain unnon ovdáneapmi, muhto ii nu ollu euroguovllus. Eahpesihkarvuohta lea stuoris, ja lea eanet balahahtti ahte máilmmiekonomiija hedjona.
Dáppe ruovttus badjána aktivitehta. Bargguhisvuohta lea veahá unnit go vurdojuvvon, ja árvvoštallojuvvo bissut vuollin ovddas guvlui. Haddegoargŋun lea geahppánan ja konsumhaddeindeaksa badjánii 2,5 proseantta cuoŋománus. Ovttas alla bálkágoargŋumiin buorida dat ruovttudoaluid oastinnávcca. Lea beare árrat dadjat movt gávperiiddut váikkuhit haddegoargŋumii, ja sáhttá ádjánit veahá ovdal go haddegoargŋun lea ruovttoluotta inflašuvdnamearis. Oppalohkái lea biddjon vuođđun ahte nannánekonomiija lassána 1,8 proseantta, ja ahte haddegoargŋun lassána 2.8 proseantta.
Ođđa sihkkarvuođapolitihkalaš duohtavuohta ja gávperiiddut dagahit eahpesihkarvuođa. Danne lea oadjebas stivrejupmi ja vásttolaš ekonomalaš politihkka vel deháleabbo.
Foandaruđaid geavaheapmi reviderejuvvon nationálabušeahtas meroštallojuvvo leat 542 miljárdda ruvnno. Dát lea 2,7 proseantta penšunfoandda árvvus jagi álggus. Dát lea čielgasit unnit go vurdojuvvon 3 proseantta reálavuoittus mii lea doaibmanjuolggadusa vuođđun.
Ovttajienalaš Stuorradiggi mearridii cuoŋománus lasihit militeara doarjaga Ukrainai 50 miljárdda ruvnnuin mii galgá mannat vuolitkeahttá riikkaidgaskasaš doaibmabijuide ja oastimiidda Ukraina suodjalusindustriijas. Dát ii vurdojuvvo váikkuhit norgga ekonomiija aktivitehtadássái. Jus eat geahča dan lassánan doarjaga Ukrainai, lea foandaruđaid geavaheapmi meroštallon leat 492 miljárdda ruvnno, seamma go jagi 2025 bušeahtas mii mearriduvvui ovdal juovllaid. Dat mielddisbuktá bušeahttaimpulssa mii lea 1,3 proseantta ja strukturerejuvvon oljomuddejuvvon vuollebáhcaga mii lea 11,7 proseantta nannánekonomiija-BNP:s mii maiddái lea seamma go mearriduvvon bušeahtas.
|
Tabealla: 2025 reviderejuvvon nationálabušeahta ekonomalaš váldosturrodagat 20251 |
2024 |
2025 |
|
Norgga Ekonomiija |
|
|
|
Nannán-Norgga bruttonationálabuvtta (voluma) |
0,6 |
1,8
|
|
Barggolašvuohta, olbmot |
0,6 |
0,7 |
|
Bargguhisvuođamearri, registrerejuvvon (dássi) |
2,0 |
2,1 |
|
KPI |
3,1 |
2,8 |
|
KPI-JAE |
3,7 |
3,0 |
|
Ruhtadanpolitihka ráhkkanus |
|
|
|
Olggosváldin SPU:s, proseantan2 |
2,6 |
2,7 |
|
Struktuvrralaš, oljomuddejuvvon bušeahttavuollebáza , mrd. 2025-ruvnno |
429,7 |
542,4 |
|
Struktuvrralaš, oljomuddejuvvon bušeahttavuollebáza , mrd. ruvnno |
415,1 |
542,4 |
|
Struktuvrralaš, oljomuddejuvvon bušeahttavuollebáza, oassin Nannán-Norgga BNP sojus |
10,3 |
12,9 |
|
Rievdan oljomuddejuvvon bušeahttavuollebáza oassin Nannán-Norgga BNP (BNB) sojus |
0,9 |
2,5 |
|
1 Jagi 2025 meroštallan. Proseanttaid mielde rievdan vássán jagis go eará ii muitaluvvo. |
||
|
2 Struktuvrralaš, oljomuddejuvvon vuollebáza proseantan Stáhta penšunfoandda olgoriika kapitálas jagi álggus. |
||
|
3 Rievdan diimmážis proseantaovttadagaid mielde. |
||
|
Gáldut: Statistihkalaš guovddášdoaimmahat), NAV ja Ruhtadandepartemeanta. |